Syksyn parasta antia on metsälenkit; raikas keli, syksyn värit ja metsän tuoksu.. ja tietysti myös innokas lenkkikaveri. Välillä Into saa vainun ja kulkee nenä tiiviisti maata pitkin. Oma mieli lepää metsämaastossa. Katse hakeutuu tutkimaan marja- ja sienitilannetta. Välillä huomaan, että jäämme kuuntelemaan linnun tai muiden metsän asukkien ääniä. Ei olla ihan yksin metsässä vaikka se siltä aika ajoin tuntuukin. Satunnaisesti saattaa myös joku kulkea polulla vastaan, harvemmin karvainen kaveri vaikka Into sellaista kohtaamista odottaisikin.
Nyt nautiskellaan metsälenkeistä ennen kuin lumi tuiskuttaa polut tukkoon ja kuntopolut muuttuvat laduiksi.
Mukavaa keskiviikkoa ja viikon jatkoa!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.