Joululahjaksi saamani kinkkulelu oli saanut osumaa hampaistani, joten äippä sanoi, että se on korjattava ennen kuin kerkeän tyhjentämään kaiken täytevanun pitkin lattiaa.
Kerrottakoon myös että sainhan minä myös tuon pukin vihdoin hiljaiseksi, ei vingu enää. Miksihän kaikki vinkulelut hajoavat minun leikeissä niin nopeasti, käykö teillekin kamut niin?
Äippä oli poistanut siitä myös koko köyden pätkän, jotta sekään ei päädy masuuni. Sitten vaan parsimaan.
Ja valmista!
Sitten vain leikkimään!
Mukavaa tiistaita ja tammikuun viimeistä päivää!
Minulla onkin tänään jännä päivä, kerron siitä seuraavassa postauksessa.
-Into-
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.